englantilainen täysveriori s. 27.09.2004 VHKR k. 14.09.2006

167cm, trn lsi mej vsk kjko om. Kerppa, Siittola Quiero

kasv. Siittola Quiero Ko Grand Prix, Re 110, laukka

Ege on hieman rauhaton luonne, oikeaa täysverityyppiä, jos niin voisi sanoa.. se on aina ryysäämässä joka suuntaan, mutta kun korottaa kunnolla ääntä, niin Egekin ehkä hieman siitä alkaa käyttäytymään. Sillä on suuri ego, ja se mahtailee muille oreille minkä ehtii, eikä tammojen lähettyvillä voi olla esittämättä. Ihmistä kohtaan se on suhteellisen mukava, vaikkakin taluttaessa hermostuessaan se saattaa yrittää vähän näykkiä - tai sitten se pomppaa pystyyn. Tosin tämä on harvinaista, ja tapahtuu yleensä vain keväisin kun tammoilla hormoonit hyrrää koviten tai jos sitä on muuten "ärsytetty" jollain tavoin.

Hoitaessa Ege ei malttaisi millään seistä paikoillaan, ja sitä saakin olla vähän väliä komentamassa, jos poika vaikka ottaisi kuuleviin korviinsa, että paikoillaankin voisi olla. Ege on herkkähipiäinen hevonen, ja sitä ei saa turhan kovilla harjoilla mennä harjaamaan, tai se osoittaa kyllä luimimalla ja häntäänsä pyörittelemällä mieltään - jos oikein paljon tuntuu inhottavalta, saattaa se pari kertaa iskeä toisen etusensa oikein voimalla maahan.. Ege ei myöskään oikein loimista pidä, ja se yrittääkin tuhota aina loimensa, tämän takia talvisin, kun se on klipattu, täytyy sillä pitää öisin riimussa puolikoppaa.

Egestä piti alunperin tulla laukkahevonen, ja sitä alettiin kaksivuotiskeväänä sitä varten treenaamaan, mutta sitten poika vaihtoi omistajaa, eikä uusi omistaja käynytkään sen kanssa radoilla. Kun ori siirtyi takaisin minulle, kun ei Ege ollutkaan mieluinen hevonen ostajalleen, oli se jo lähemmäs viisivuotias, enkä ole vieläkään päättänyt, kokeiltaisiinko sen kanssa vielä laukkaratoja - sitä kuitenkin on taas kotiin palattuaan treenattu myös laukkaratoja silmälläpitäen.

Kuitenkin. Ege on ratsuna kuuma, se jää helposti innostuksessaan pomppimaan vain paikoilleen, ja eteen-alas-ratsataminen tuottaa välillä paljon tuskaa. Sillä on erinomaisesti säädeltävissä oleva laukka, käynti on myös uskokattoman hyvä, mutta ravin kanssa täytyy tehdä paljon töitä, että sen saa hyväksi ja säädeltäväksi. Ege on herkkä suustaan, ja sillä pidetäänkin joko hackamorea (esteillä) tai suoraa kumikuolainta (koulua vääntäessä).. raippaa harvemmin tarvitaan, ja silloinkin kun sitä tarvitaan, tarvitaan sitä lähinnä sen takia, että saadaan poika ruotuun muiden orien lähistöllä.

Esteillä Ege tykkäisi mennä kovaa, mutta sillä ei ole kovin nopeat jalat, eikä se pääse kovin korkeista esteistä tämän takia ylitse - se vetää kaikki yksittäisetkin yli 120cm esteet etusillaan alas.. Koulua mennessä, kun Egen vaan saa ensin keskittymään, on jätkä oikein unelmallinen ratsastaa, sillä on erinomainen koordinaatiokyky, ja se on kuumenemisensa "ansiosta" helppo koota lyhyeksi ja pojan kanssa onkin päästy harjoittelemaan GP-tason liikkeitäkin! Luulen, että kaikesta vaikeudestaan huolimatta tästä orista kuullaan vielä kouluradoilla..