akhal-teke tamma s. 19.03.2005 VHKR k. 19.06.2007

155cm, ruunivoikko, pt oej rv kjko vej+vtj psk kjko om. Kerppa, Siittola Quiero

kasv. Siittola Quiero Ko Vaativa B, Re 110

Jatta on varsin vireä pieni tammankuvatus, joka keksii mielekästä tekemistä jopa pakkopilttuussa seisoessaan.. se on aina posiitivisen oloinen, sellainen oikea ilopilleri joka saa sinut varmasti hymyilemään! Jatta on ollut varsasta asti erittäin oppivainen, ja se nauttii kaiken uuden opettelusta, tosin se on oppinut myös sellaisia juttuja, jotka olisi voinut jättää opettelematta, se on mm. erinomaisen taitava vapauttamaan itsensä kiinniollessaan ja osaa myös pujottautua loimesta ulos melkoisen ilmiömäisesti. En ole vielä tähän päivään mennessä ymmärtänyt, miten se sen tekee! Jatta on noin muuten erittäin sosiaalinen hevonen, tykkää leikkiä varsojen kanssa ja silleen, mutta jos sillä ei ole kiimaa, meinaa se oripojille näyttää taivaan merkit, jos ne kehtaavat tulla Jattaa vikittelemään ;D Että osaa Jatta olla tiukka diivakin, tahtoessaan..

Hoitaessa Jatta seisoksii nätisti paikoillaan ihan vapaana karsinassakin, ja vaikka sitä kovasti kiinnostaisikin liittyä hoitotoimenpiteisiin, ja vaikka rapsutella hoitajaansa palkaksi saamastaan huomiosta, malttaa se mielensä, jos sitä vähän komentaa pysymään paikoillaan. Jalat nousevat erittäin mallikkaasti kieltä naksauttamalla ja jalkaan hieman koskemalla, ja voit olla varma, ettei tamma jalkaa yritä alas kiskaista, ennenkuin olet jalasta irti päästänyt. Jatan mielestä kaikki, mitä sen kanssa tehdäänkin, on mukavaa, eikä se ole alkanut edes eläinlääkäriä vierastamaan, vaikka onkin sen kanssa kokenut kivuliaita hetkiä - tamma kun onnistui kerran suututtamaan vanhemman lauman jäsenen ja tikattavaa tuli ihan reilusti ryntäiden alueelle.. tamman mielestä ehkä parasta yhteisoloa hoitajan kanssa on talutuslenkit metsässä ja sen päälle kunnon venyttely ja ehkä hieman hierontaakin.

Ratsuna Jatta on perinyt molempien vanhempiensa vahvuudet, isältänsä liikkeet ja koulukapasiteettinsa, emältänsä taasen hyppykykynsä ja tyylinsä. Jatta oli ratsu-uransa alkuvaiheilla hieman järkyttynyt siitä tosiasiasta, että selässä oli joku, ja liikkui lähemmäs kuukauden verran kuin sillä olisi ollut jäykkäkouristus tai jotain, melkoisen epäpuhtaasti, ja kaikennäköiset tutkimukset tehtiin, mutta mitään ei löydetty. Pikkuhiljaa tamma sitten alkoi rentoutua ja hyväksymään sen, että siellä selässä todellakin on joku hiljaa höpötteleväinen ihminen, ja alkoi sitten liikkua vähitellen myös puhtaasti satulankin alla. Sittemmin on tamma saatu melkoisen kivaksi ratsastaa, se on vastaanottavainen avuille, kuuntelee tarkasti ja reagoi salamana. Nykyään se hakeutuu melkein heti kevyelle kuolaintuntumalle ja peräänantoon niskastansa, jalkojen alle saaminen taasen kestää hieman kauemmin, mutta nekin tulevat kun vain ratsastat ja verryttelet hyvin.

Koulua Jatta suorittaa hyvin, se kuuntelee tarkkaan ja keskittyy melko hyvin, tosin se saattaa välillä kiinnittää huomiotansa johonkin aivan muuhun, jolloin se ei kykene liikkumaan suoraa linjaa, vaan kiemurtelee kovasti, kunnes ratsastaja on hieman kovemmin sille muistuttanut, mitä oltiinkaan tekemässä. Ehdottomia vahvuuksia Jatan kohdalla ovat täsmälliset siirtymiset, ympyröiden ja volttien pyöreiksi saamisen helppous sekä peruutukset. Esteillä taasen Jatta yrittää yleensä aluksi vähän viilettää, mutta puomiharjoituksilla sen saa ainakin rauhoittumaan ja keskittymään täysillä tekemisiinsä, ratsastajan täytyy olla erittäin hyvin tilanteen tasalla, tai Jatta saattaa hypätä miten sattuu tai jättää hyppäämättä.. Jatta ei varsinaisesti pelkää minkäännäköisiä esteitä, mutta jos sitä ei tuo kunnolla, pidä pohkeen ja ohjeen välissä, ja pyydä oikealla hetkellä hyppäämään, niin et voi koskaan olla varma, miten se päättää tilanteesta selvitä. Maastoillessa löytyy vauhtia, ja kavereiden kanssa kisailu on yksi parhaista asioista, joita tamma tietääkään.