akhal-teke ori s. 08.09.2003 VHKR k. 09.01.2006

161cm, vkk lsi kj ksk om. Kerppa, Siittola Quiero kasv. Virginia, Marinean virtuaalisiittola

Ko Vaativa B, Re 90, laukka vs. 20 900v€, 12:3-0-5-3

Bach on hieno parivuotias oripoika, jolla on kiivas luonne ja jota tammat viehättävät niin maan pirkuleesti.. Bachilla on virtaa suuret määrät, ja sitä käsitellessä saa olla varuillaan, ettei jäbä yhtäkkiä huitelekkin menemään jossain aivan muualla kuin siinä vierelläsi. Bach huutaa jokikisen tamman perään ja on olevinansa niin suuri, niin suuri. Bach ei pidä odottelusta tai seisoskelusta yleensäkkään, ja hoitaessa se yrittää kokoajan heittelehtiä vesikarsinassa puolelta toiselle - tai sitten se kuopsuttaa ja viskelee päätään. Bach saattaa näykkiä, mutta silloin se on jo todella hermostunut, ja sitä ei siis ihan hirvittävän usein tapahdu. Bach oppii kyllä tietämään, kenelle ei ryttyillä, mutta jos sattuu niin hassusti, että joku uusi ihminen lähtee sitä taluttamaan, niin kannattaa kyllä pistää kuolaimet suuhun ja ottaa raippa mukaan..

Bach on nyt hieman aikuistunut, hieman ehkä jopa rauhoittunut, mutta ainakin se kuuntelee enemmän ihmistä ja uskoo koviin sanoihin jo melkoisen mukavasti. Ehkä ruunamisella uhkaaminen sai sen ajattelemaan ;) Bachista on myös kuoriutunut melkomoinen komistus, ja se onkin omasta mielestäni tallini ehdottomaan oriparhaimmistoon kuuluvia hevosia. Tosin suvultaan ori on hyvin tunnettu ja yleinen, että tämä hieman haitannee tulevaa jalostuskäyttöä.

Hoitaessa Bach on vieläkin rauhaton, se ei viitsisi seistä aloillaan hetkeäkään, mutta seisoo kuitenkin pienen kinastelun jälkeen, jokainen lihas väräjäten, halusta päästä liikkumaan. Ja tottakai se pitää niin maan kauhiata meteliä hirnuessaan tammoille ja vinkuessaan ja etusta oreille heittäessään! Bachin mielentilasta riippuen se on kiltti, sillä on paljon päiviä kun pitää vihoitella jokaisesta hoitajan tekemästä väärästä liikkeestä, mutta sillä on myös reilusti päiviä, jolloin se on kuin itse aurinko, eikä tee mitään, mihin sille ei anneta lupaa.

Taluttaessa on kyllä ainakin ketju pistettävä suuhun, ja mielellään myös raippa pidettävä mukana ihan vain muistutuksena. Kisapaikoilla taasen suitset tai orikuolain on paras vaihtoehto jos oria pitää vähääkään talutella. Ja laukkaratsuna Bachista kun sitä ytyä ja kiivasluontoisuutta löytyy, niin myös punainen nauha hännässä ei ole pahitteeksi, sillä poika saattaa potkia muita hevosia, jos ei muuta, niin ainakin tarjoaa jokaiselle vastaantulevalle orille etustaan, ellei taluttaja ole kärppänä tutkimassa muiden hevosten sukupuolta..

Ratsuna Bach on energiapesäke, täynnä virtaa, valmiina ampaisemaan johonkin, jos ratsastajan keskittyminen herpaantuu. Bach on siis pikkupiru ratsastaa, ja se on tyytyväinen vain silloin, kun mennään kovaa, tai vaativia liikkeitä. Bachilla onkin isipappansa Moderato K:n tavoin suuret kyvyt koulukentille, ja se myös pitää koulutyöskentelystä. Onhan se tietenkin tempperamenttinen kouluhevonen, mutta siltä löytyy myös vaadittavaa näyttävyyttä ja esiintymishalua.

Bach on herkkä pohkeelle, herkkä se on myös suustaan, mutta se jää usein huomaamatta, ellei poitsua saa keskittymään - vaan jos se vain pomppii ympäriinsä. Bach kulkee hyvin korkeassa muodossa, usein myös hieman jännittyneenä. Bachille tekeekin hyvää, jos sitä pääsee ratsastamaan gramaaneilla tyhjässä maneesissa tai vastaavasti tyhjässä maneesissa juoksuttaminen pessoalla tai champonilla. Silloin se osaa rentoutua, ja hakeutua hieman myös alaspäin - vaikka tokihan tekke saa korkearyhtinen ollakin, mutta ei se silti voi työskennellä vain puolella selällä.

Esteratsuksi ei Bachista oikein ole, sillä kun ei ole oikeastaan minkäänlaista tekniikkaa hypätä, ja se yleensä vain tuppaa kaahaamaan turpa taivaassa eteenpäin - martingaalistakaan ei paljoa hyötyä ole. Maastoillessa Bach on kuuma ja poukkoaa paikasta toiseen, sätkyää jokaista varjoa, ja taas huomattuaan, ettei se syö, jatkaa matkaa mahdollisimman kovaa eteenpäin. Joten en moiti, jos kukaan ei sillä halua maastoilemaan lähteä.. ainakin Bachin kanssa maastoilussa on aina vauhtia ja vaaratilanteita, joskus liikaakin, sillä poika on pari kertaa mennyt hieman liukkaammalla kelillä, ja kerran ihan kesäkelilläkin nurin. Joskus se vielä teloo itsensä pahemminkin.