|
MIREIA DO OURO
* kuollut 29.09.2007

klikkaamalla näet kuvan oikeassa koossaan
|
ROTU:
|
criollo
|
|
SUKUPUOLI:
|
tamma
|
|
SYNTYNYT:
|
01.07.2005 VHKR
|
|
SÄKÄKORKEUS:
|
143cm
|
|
VÄRI:
|
vaaleanrautias
|
|
MERKIT:
|
lsi vtj ksk + hampahtava harja
|
|
OMISTAJA:
|
Kerppa, RDN Hevoskasvatus
|
|
MAAHANTUOJA:
|
Ionic
|
|
KOULUTUS:
|
western, matkaratsastus
|
LUONNE
Reija on erittäin mukava tamma ja sopii ihan aloittelevankin hevostelijan käsiin. Se on perusluonteeltaan rauhallinen ja järkevä, se ei ota pulttia mistään eikä liioin säiky käytännössä mitään. Reija on laumasielu, niin kauan kun sillä on seuraa (ja se ei tarkoita, että seuran täytyy olla välttämättä kokoajan hevosseuraa), se on tyytyväinen. Tamma rakastaa hoitajan kanssa puuhailua, rauhallisia pitkiä maastolenkkejä, taluttelua ja ihan vain olemista. Taluttaessa se seuraa tuolla jossain perässä, mutta kävelee kuitenkin vaadittavaa vauhtia eikä jättäydy hangoittelemaan. Hoitaessa sitä voisi pitää vaikka käytävällä vain riimunnaru kaulan ympärillä, ja se seisoisi paikoillaan, mutta suosittelen kuitenkin jos käytävällä hoitaa, että tamman kuitenkin kiinni pistäisi.. Reija kutiaa hieman reisien takaosasta ja kainaloista, ja saattaa niistä paikoista harjatessa hieman osoittaa mieltään hännällä huiskien ja painoa jalalta toiselle vaihtaen, mutta siihen voi silti luottaa, että se ei mitään tee. Erittäin luotettava ja kultainen tamma!
Kotimaassaan tamma on kisannut matkaratsastuksessa aina 160 kilometrin matkoihin asti, sillä onkin erinomainen peruskunto ja tarkoituksena olisi sen kanssa jonkinverran myös matkaratsastusta harrastaa. Pääasiassa tamma kuitenkin tulee keskittymään westerniin, se on alunperin koulutettu western-tyyliin, joten perusasiat ovat hanskassa, mutta tiettyjä jippoja sen kanssa pitäisi vielä treenailla. Reija on hyvin kärsivällinen ratsu, välillä jopa hieman hidaskin reagoimaan, mikäli ei saa selkeitä ohjeita, mutta se yrittää aina kaikkensa ja siitä näkee, että se nauttii päästessään työskentelemään. Reijalla on varsin ponimaiset, nopeat askeleet, mutta kuitenkin niistä löytyy myös pituutta tarpeen vaatiessa. Tamma on myös hyvin varmajalkainen ja sen kanssa ei tarvitse kiertää pahimpiakaan rytäköitä.
JÄLKIKASVU
KILPAILUMENESTYS
- 30.11. WRJ Nyirfa, Helppo Western Riding, 6/43
SUKUTAULU
isä:
Placido do Ouro 145cm, ruunivoikko
|
ii. Plinio do Ouro 141cm, ruunikko
|
iii. -
|
|
iie. -
|
ie. Primitiva XXV 143cm, ruunivoikko
|
iei. -
|
|
iee. -
|
emä:
Nereis II do Ouro 143cm, rautias
|
ei. Dionizio XXXII 148cm, rautias
|
eii. -
|
|
eie. -
|
ee. Ofindiosa 142cm, ruunikko
|
eei. -
|
|
eee. -
|
Reijan isän puolen suku on lähinnä karjatilojen hevosia. Isä Placido do Ouro työskentelee kotitallillaan karjanajossa, kilpaillen jonkin verran myös western-luokissa. Placido do Ouro elää aina vuoden kerrallaan pienen tammalauman kanssa, ja täten Reija on saanut tuta myös isän kosketuksen. Isänisä Plinio do Ouro on myös karjanajoon käytetty ori, myös jokusen jälkeläisen jättänyt vanhaherra joka aikoinaan kilpaili myös matkaratsastuksessa. Plinio do Ouro on myös kantakirjattu ja täten sitä on käytetty myös muilla kuin tallin omilla tammoilla. Orin taustalta löytyy tavallisia karjahevosia. Isänemä Primitiva XXV on kuvankaunis pikkutamma, melko siro rotuisekseen ja se on toiminut omistajan lasten hevosena päästen kilpailemaan myös show-tyylisiin ratsastusluokkiin, vanhempana se jätti muutaman jälkeläisen - Primitivan isää ei tiedetä, mutta emä on kolmannen palkinnon kantakirjatamma.
Emän puolen suku on niinikään karjatilojen ratsuja, emä Nereis II do Ouro on kisannut tyttärensä tavoin menestyksekkäästi matkaratsastuksessa aina pisimpiä luokkia myöten ja kotopuolessa se on toiminut ns. naistenratsuna päästen harvakseltaan itse karjanajoon. Nereis II do Ouro on kantakirjattu II palkinnolla. Emänisä Dionizio XXXII on jonkin verran menestystä niittänyt western-hevonen siinä missä se on ollut korvaamaton apu tilalla niin siitoshevosena kuin karjaratsunakin, kuulemma erittäin rohkea ja ketterä hevonen, jonka kanssa saatiin kiukkuisimmatkin karkurit kuriin. Dionizion takaata löytyy kantakirjavanhemmat, vaikka Dioniziota itseään ei ikinä kirjoihin laitettukaan - silti se jätti useita hienoja jälkeläisiä ja oli varsin suosittukin ori. Emänemä Ofindiosa taasen on periyttänyt tyttärelleen ja tyttärentyttärelleen kestävyytensä ja rauhallisen luonteensa, hieman jötikkämäinen mutta luotettava kantakirjahevonen.
|